Sateenkaaren tekijä

Tiedätkö miten sateenkaari syntyy?

Siitä kun sudenkorennot tanssivat sateisena kesäpäivänä kukkakedolla kukkapölyssä. Sade saa monivärisen kukkapölyn tarttumaan sudenkorennon siipiin, siksi ne aina kimmeltävät monivärisenä. . .

Ja tanssittuaan korennot lentävät korkealla taivaalla laajassa kaaressa kuivatellakseen itsensä. Ja samalla kukkapöly irtoaa ja synnyttää taivaalle monivärisen kaaren. Juuri niin, nyt tiedät sinäkin.

Sanotaan myös, että sateenkaaren päässä odottaa aina ihana aarre. Niin odottaakin, mutta se ei ole sitä mitä olet luullut. Ihana aarre on. . ., ai niin, se onkin sitten jo ihan toinen tarina ja uusi koru.

Huomenna on perjantai, joten nyt voinee jo toivottaa hyvää ja aurinkoista viikonloppua!

Vintaj Natural Brass-osia. Sudenkorennon siivet maalasin ensin kynsilakalla ja käsittelin sitten Magic Glossilla. Lasihelmisiruja.

Lentoharjoituksia

Äiti, äiti, katso minä osaan. Huuto kuului metsän siimeksestä, ja kohta kantautui samainen huuto toisen toimesta. Olkaa varovaisia, kuului kolmas huuto. Katsokaa eteenpäin, eteenpäin, lentosuuntaan, katsokaa eteenpäin.

Mutta varoitus tuli liian myöhään, tai kaikui kuuroille korville innostuksen tiimellyksessä. Lentoharjoituksia oli tehty jo päiviä, ja nyt pienet siivet kantoivat jo pieniä matkoja. Mutta koska taitoa oli vähemmän kuin innostusta, niin huonostihan siinä kävi. . . Varsinkin kuin lentoharjoittelijoita oli kaksi.

Mukkelis, makkelis, ympäri ja yhteen! Pyörähdys sinne ja tänne, kieppaus ja mäiskis. Siinä menivät pienet siivet sekaisin, juuri kasvaneet pyrstöhöyhenet irti ja kuhmu sinne ja tänne. Päähän sattui ja silmissä vilisi tähdet. Aih!

Voi teitä, pöllömamma siveli sekaiset sulat järjestykseen. Lohdutti, että irronneet pyrstösulat kasvavat vielä takaisin. Paijasi, silitti ja lohdutti. Voi teitä pikkusia. Mammapöllö levitti siipensä ja kumpainenkin kolhuja saanut painautui toinen toiseen ja toinen toiseen kainaloon. Harjoitukset jatkuvat, mutta vasta huomenna. Mutta hienosti te lensitte, tosi hienosti. Mutta ensi kertaa katsokaa eteenpäin, lentosuuntaan.

Kristalliunelmia Trinity Brassin tapaan

Olipa kerran, kaukana täältä, pieni salainen metsä jossa asusti paljon lintuja. Salaisen metsän puissa kasvoi tuoksuvia kukkia, ja joka paikasta kuului kaunista lintujen laulua.

Siellä asusti myös lintupariskunta, joka oli rakentanut pesänsä korkean puun oksalle. Pesä oli hyvin rakennettu ja oiva paikka linnunpoikasille. Joka kevät lintupariskunta siivosi pesän ja odotti, että tänä vuonna muniminen onnistuu. Näin he unelmoivat vuodesta toiseen, mutta kevät toisensa jälkeen he joutuivat pettymään. Monen monta pettymysten kevättä, ja monen monta kristallinkirkasta kyyneltä. Mutta unelmoimasta he eivät lakanneet.

Ja sitten erään kevään aivan tavallisena päivänä muniminen onnistui, pesässä oli kolme huikean kaunista kristallinkirkasta munaa.

Päivä toisensa jälkeen lintupariskunta huolehti munista ja hautoi niitä hartaudella tasapuolisesti. Kuoritumisajan lähestyessä lintupariskunta uskalsi jo toivoa hartaimman haaveensa toteutuvan. Munista kuului selkeästi liikehdintää. Tulevan äitilinnun silmäkulmasta karkasi onnenkyynel, sillä hän tiesi että aina kaikkien unelmat eivät välttämättä toteudu.

Seuraavana päivänä alkoivat munat kuoriutua, ja jokaisesta pilkisti pieni linnun nokka, mutta se onkin jo toinen tarina.

Unelmat pienet tai suuret, voivat toteutua muuallakin kuin salaisessa metsässä - unelmoidaan.

Trinity Brass-osia, linnunpesä hopeoidusta langasta joka on patinoitu rikkimaksalla, lasihelmiä, kristallipisara.

Vaikka elämme vielä kunnon talvea, niin keväiset lintuaiheet alkavat jo pyöriä päässä. Ja nämä Trinity Brass-osat vievät väkisin mennessään.

Tarinakoru - Teen kaiken vuoksesi

Olipa kerran, kaukana täältä, niitty jossa asui nuori Sudenkorentoherra. Tämä sudenkorento halusi kauniin vaimon.

Eräänä päivänä hän kuuli, että eräs sudenkorentokuningaskunta etsi puolisoa kuvankauniille prinsessalleen. Ja sinne liiteli herra Sudenkorento.

Ja toden totta, prinsessa oli suloinen kimmeltävissä kristallisiivissään. Tosin prinsessa oli myös omahyväinen ja itsekäs, mutta se ei herra Sudenkorentoa haitannut. Hän halusi prinsessan vaimokseen.

Prinsessa ilmotti, että meni naimiseen sen korennon kanssa, joka toisi hänelle tähden taivaalta.

Iso joukko kilpakosijoita lähti tähden hakuun suuria vaaroja uhmaten. Moni mehtyikin matkalla, mutta herra Sudenkorento toi kun toikin, kuten muutama muukin kosija, tähden. Mutta mikään tähdistä ei ollut prinsessan mieleen, hän halusi kauniimman tähden.

Taas lähtivät kilpakosijat vaarelliselle matkalleen, herra Sudenkorento muiden mukana. Tälläkin kertaa hän selvisi matkasta ja toi tullessaan pitsisen tähden. Sekään, kuten ne muutamat muut saamansa tähdet, eivät kuitenkaan kelvanneet prinsessalle. Nyt hän halusi kaukaisimman ison tähden sakarasta ison timantin.

Taas kiisi herra Sudenkorento taivaalle aina vain pienemmän kosijajoukon kera. Hän pääsi kaukaisimman tähden luo vaaroja uhmaten ja sai kun saikin sen sakarasta timantin irti. Hän lähti paluumatkalle väsyneenä lopen uupuneena.

Selviäisikö hän paluumatkan vaaroista? Ja jos selviäisi, niin kelpaisiko tähtitimantti prinsessalle?

Se jääköön toisen korun kerrottavaksi. . . =oD

Hyvää Yötä!

Tarinakoru - Rakas mereni

Olipa kerran kaukana täältä merenpoukama, jossa vesi oli kristallinkirkasta ja auringonvalossa sädehti turkoosin eri sävyin. Siellä salaisessa poukamassa asusteli mm merihevosia ja meritähtiä.

Mupo-merihevonen oli yksi poukaman asukeista.

Eräänä päivänä Mupo oli kellumassa lempipaikassaa, siellä missä vesi oli oikein lämmintä ja minkä pohjassa kivet olivat kuin kristalleja. Ja tänä päivänä vesi oli erityisen lämmintä, oikein sopivaa päiväunille. Rakas mereni Mupo ajatteli.

Vintaj Natural Brass osia, makeanvedenhelmiä, kristallia, pieni laatta, jossa lukee dream. Täydellinen kesäkoru.