Avajaiset olivat lauantaina, maksupääte saatiin kuntoon perjantai-iltapäivällä, mutta lamput puuttuivat vielä katosta. . . Jännitin kovasti, että saadaanko Puoti avajaiskuntoon, ja saatiin kuin saatiinkin. Tuhannet, miljoonat, triljoonat kiitokset ihanille apulaisille!!!!
Maksupäätteen kanssa oli ongelmia, mutta ne ratkaisi teknisten ongelmien osasto, joka kaiketi sekin kuului Salon Seudun Puhelimeen. Joku maksullinen palvelu kuitenkin, ja ainakin tällä kertaa kannatti maksaa. Kehuin kyllä kaveria ongelman ratkettua, ja toivotin oikein hyvää viikonloppua. Turhan usein jää kaiketi kehumiset oikeassa kohdassa sanottua, sen verran iloisesti yllättyneen kuuloinen tuo expertti oli.
Avajaisissa väkeä kävi todella mukavasti, sekä "vanhoja asiakkaita", että ihan uusia koruilijoita. Kiitos kaikille kävijöille! Sekä tietysti kaikille muillekin onnittelijoille ja hengessä mukana eläneille. Palaute oli positiivista, ja kantaa eteenpäin vielä pitkään. <3
Minun piti kuvata Puodissa, mutta sehän on jäänyt kokonaan tekemättä. Vaikka tänäänkin siellä kävin, siivosin, tuunailin ja fiilistelin. Mukana oli nuorempi poikani, sekä veljeni tytöt. Tytöt, tyttömäiseen tapaan, hyppelivät hyllyltä toiselle, ihastelivat ja kehuivat, huokailivat ja hihkuivat. Minun täytyy kuulema olla todella onnellinen, kun minulla on niin ihana kauppa. Niin olenkin! Mielessä on monta asiaa, jotka haluan toteuttaa ja tuunata ja tehdä. Yhden niistä tänään teinkin, eli vein Puotiin yläkertaan meneville leveille rappusille alapäähän koristekurpitsoja. Koristekurpitsat tietysti ovat ykkös-tärkeä-asia helmikaupassa.. . Poikani ei voinyt ymmärtää, miksi hänen täytyy kantaa sinne kassillinen kurpitsoja. MIKSI? No siksi, kun se tuntuu hyvältä. Hänellä ei riittänyt ymmärrys. Höh! Se nyt vain on niin, että mukavissa asioissa, joissa se oma silmä näkee kauneuden, niin sielu lepää. Oli se sitten miten pieni asia tahansa, ja miten turha tahasta. Eikä sitä tunnetta osaa selittää. Eikä sitä miksi sellaisen "turhan tekeminen" voi tuntua tärkeältä.
Sen verran kiireistä on ollut, etten ole ehtinyt Anjaliniin viemään muutamaa sukkaparia, jotka äiti on nakutellut (vai nakutellaanko sukkia?). Sukat ovat olleet valmiina jo reilu viikon. Sen verran tiiviiseen tahtiin äiti niitä nakutteli. Soittelin hänelle tässä vajaa parisen viikkoa sitten ja ihmettelin hänen lyhytsanaisuutta. Onko sinulla kiire? On, neulon sukkaa, eli onko sinulla paljonkin asiaa, kun pitäisi päästä jatkamaan. . . Että silleen, tokihan kyseessä on hieno keräys, mutta etteikö ainoan tyttären kanssa ehdi juttelemaan. . . Jätin äidin rauhaan, ja pika-ajassa hän nuo 3 paria tekikin. Hommaan kuulema hurahtaa totaalisesti, eikä malttaisi millään lopettaa, vielä yksi kierros, tuo raita, se kohta. . . Että ihan varmasti nuo äidin tikuttelemat sukat on neulottu sydämellä ja tunteen palolla. Toivottavasti tuo palo ja sydämellisyys on välittynyt sukkiin, ja antaa voimia käyttäjilleen! Noiden sukkien jälkeen äiti on kuulema puikkoillut veljen tytöille pohkeenlämmittimet, vai mitä ne sellaiset pötköt ovatkaan, ja heille sukkaparit. Nyt tilauksessa on nuorimmaiselleni isot lapaset ja isotupsuinen pipo, kunhan minä ehtisin lankakauppaan. . . No säästyypähän sitten puhelinlaskurahat, kun äitiä ei saa häiritä. . .
Eli mistä lienen minä perinyt poltteen, joka syttyessään vie täysin mukanaan? Kuten nyt tämä koruilu, tai aikaan rautalankailu, tai enkeleiden tekeminen, tai. . . Silloin ei väsymys paina, ja esteet on tehty ylitettäväksi (tai läpi mentäviksi). Sukuvika siis tämä ajoittain esiintyvä ylienergisyys. Geenien vika, joten minkäs teet? Puolustaudun sillä, että jos tekemisissä on sydän mukana, niin silloin ollaan oikealla tiellä. Eikä polte synnykään, jos tekemisissä ei olisi sydän mukana. Tämä riittäkööt viikon henkeväksi palaksi. . .
Lupaan napsia kuvia Puodista lähiaikoina.
Korukurssi on keskiviikkona, ja siihen mennessä pitäisi saada yläkerran kurssitila kuntoon. Se on vielä "hieman" keskeneräinen. Sinne on tulossa yksi todella hieno juttu seinälle, sitäkin istuin tänään ihastelemassa. Siitäkin laitan kuvia sitten kun se on valmis.
Ai niin, tuo sukkajuttu liittyy siis TYKS-projektiin, jonka ĺöysin täältä http://anjalin.vuodatus.net/blog/2643312/tyks-sukkiskampanjan-ensimmaisia/
Sydämellistä ja tunteiden palokasta viikkoa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti